Taidan olla pikkuhiljaa laskeutumassa vauva-kuplasta takaisin maanpinnalle. Pohdiskelen mikä olen, kuka olen, mitä olen, millainen olen. Mietin mikä haluaisin olla, mitä haluaisin tehdä. Haluanko tai voinko olla sellainen kuin ennen vai olenko erilainen ja miten.
Tällaisia asioita pyörii mielessä ja pistää välillä ahdistamaan. Nämä mietteet ja minuuden hakeminen ovat kai kuitenkin normaalia äideille jotka ovat panostaneet kaikki voimavaransa lapseen. Nyt kuitenkin kun poika on alkanut nukkua yönsä ja itsekin on saanut hiljalleen puolen vuoden univelkoja pois, alkaa taas uusi vaihe (sanat vaihe ja kausi ovat tulleet kovin tutuiksi lapsen tulon myötä) elämässä, entinen elämä - tai entisestä muutettu uusi elämä - ja lapsi on yhdistettävä ja luotava jonkinlainen symbioosi. Ei ole helppoa.
Eipä sitä tajunnut ennen lasta kuinka paljon se (piilo)vaikuttaa kaikkeen omassa elämässä. Kaikki entinen heittää häränpyllyä vaikka kuinka olisi ajatellut ettei ne päivät siitä miksikään muutu, joo eipä niin. :D
Mainittakoon tähän lopuksi että olen kovin tyytyväinen itsessäni siihen että olen saanut tiputettua kaikki raskauskilot ja pari ylimääräistäkin; -16kg sitten tammikuun alun ;)
Tämä kuva on otettu heinäkuun lopulla kaverin häissä.
Tosi huonolaatuinen, mutta pointtina se, että tässä
minulla on päälläni mekko jota pidin maistraatissa
1.9.2010 mennessäni naimisiin :) <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti