Isin poika

Vuosi sitten, juuri isänpäivän aikoihin näin paljon blogikirjoituksia isän ja lapsen välisistä suhteista ja isän tärkeydestä perheessä. Siitä jäi muhimaan myös itselleni ajatus jonkinlaisesta postauksesta omistettuna vain lapseni isälle, iskälle tai isille niinkuin Eetu sanoo.

Meillä menee perheessä roolit vähän niin, että äidin kanssa keskustellaan ja isin kanssa hörskötetään. Iskän kanssa on ehdottomasti parhaat leikit. Ja tietenkin iskän kanssa touhataan myös kaikenlaisia kodin hommia, kuten lumenluontia, autonpesua, korjaamista, pellettilämmityksen hoitoa. Niin ja ruuan laittoa, pyykinpesua ja siivousta. Isi osaa olla kärsivällinen ja ottaa pojan mukaan hommiin (minulta taas menee hermo alta aikayksikön kun yritän jotain saada tehdyksi ja poika sekaa mukana). Kaikki tällaiset ovat ehdottomasti Eetulle kultaakin kalliimpia kokemuksia. Että annetaan olla mukana ja tehdä, vaikka se onkin vähän sellaista sekaamista.

Minun mieheni on ehdottomasti ollut isona apuna ja tukena Eetun kanssa, vaikka itselläni oli opettelemista siinä etten sekaannu isän ja pojan väliseen suhteeseen. Edelleen tulee neuvottua asioissa vähän turhankin kärkkäästi, mutta luotan kuitenkin siihen että hommat hoituu jos en ole paikalla. Enkä kyllä oikeastaan ikinä ole murehtinut, etteikö mies osaisi Eetua hoitaa kun olen poissa. Vierestä on paljon vaikeampi vain katsoa ja olla hiljaa :P

Kun minulla on huono päivä (tai useampikin), mies ottaa ohjat käsiinsä ja jaksaa viihdyttää Eetua. Eikä ole ikinä tainnut kieltäytyä jos minulla on jotain menoa ja hän on vastuussa Eetun hoidosta.  Meillä mies vie pojan aamulla hoitoon ja minä sitten haen iltapäivällä, että mies ehtii kotona tehdä ruoan sillä aikaa. Tämä on ollut mielestäni toimiva järjestely, etenkin kun minulla on ollut pidempi työmatka viimeisen vuoden verran.

Minä itse asiassa kirjoitin yllä olevan tekstin jo vuosi sitten, mutta edelleen pätee ihan samat jutut.

Kaikenlaisia hörskötyksiä iskä ja Eetu ovat tässä ajan saatossa keksineetkin.

Tää äiti häviää kyllä legoleikit iskälle ihan kuus-nolla! Minä rakennan vain taloja, mutta isi rakentaa hissejä, laivoja, junia, helikoptereita ym.

Noilla tyypeillä on ihan omat juttunsa ja äiti jää väkisinkin välillä ihan ulkopuolelle kun pojat painaa menemään. Mutta ei haittaa, äidin ei tarvitse kaikkea tajutakaan. :)

Siis oikeesti näitä näiden juttuja!

Jos ei mikään muu niin yllä oleva kuva todistaa että mun mies on maailman paras iskä meidän pojalle. Eipä kovin moni iskä vaan yhtäkkiä viitsi ruveta tällasen puumajan tekoon!

Kiitos kulta, ihana, kärsivällinen, paras ja rakkain isä mun lapselle <3

On ne sellaisia, mun elämäni miehet :) <3