Olen ihminen joka tarvitsee syvällisiä keskusteluja. Arvostan ihmisiä, jotka pohtivat ja tutkivat sisintään ja pyrkivät ymmärtämään itseään ja hyväksymään, olemaan armollisempi itselleen. Nykyään myös saatan seurata ihmisiä ja huomata heistä sellaisia joilla ei ole aavistustakaan millaisia ovat eivätkä ole ehkä ikinä pysähtyneet sellaista pohtimaankaan. Haastaneet omaa sisintään ja tunteitaan esille. Miettineet mistä nykypäivän tunteet ja reaktiot johtuvat. On mieletöntä kun välillä kokee valtavia oivalluksia omasta käytöksestään. Vahva on sellainen ihminen joka uskaltaa kohdata itsensä. Mutta sitä matkaa ei voi kukaan toinen pakottaa tekemään, se tie on käveltävä yksin.
Voi kun olisi niin paljon sanottavaa ihmisille. Että tämä on kaiken sen tuskan arvoinen tie kuljettavaksi.
Harvoina kertoina -kuten eilen illalla, jolloin tämän kirjoitin- saan olla ihan yksin kotona. Teen matkaa sisimpääni ja tunnen erilaisia isoja tunteita, vaikken aina pysty niitä selittämään. Ennen saatoin jäädä niihin jumiin, nykyään olen vahvempi. Annan kaiken kuitenkin vyöryä ylitseni tällaisina hetkinä kun pystyn sitä prosessoimaan. Kukaan ei pysty elämään ottamalla kaiken sisäänsä ilman että joskus oksentaa ne patoumat pois. Kukin tekee sen omalla tavallaan. Minä saatan kirjoittaa, mutta eniten helpottaa puhuminen. Oi kuinka niin monet asiat alkavat tuntua helpommilta kun ne sanoo ääneen jollekin, joka kuuntelee ja on peilinä itselleni. Toki ymmärrän myös olevani välillä raskasta seuraa kun sille päälle satun. Koenkin olevani ihmisenä enemmän sellainen jonka kanssa jutellaan ¨vakavia¨ enmmän kuin rellestetään baarissa tai ylipäänsä tehdään asioita. Osaan kyllä senkin oikeanlaisessa seurassa. En minäkään aina jaksa vain puhua ja pohtia.
Hiljaisuus on joskus välttämättömyys, mutta musiikki on terapeuttista. Kun haluan hyvää fiilistä, kuuntelen -yleensä- englanninkielistä musiikkia hyvällä melodialla tai hauskan kuuloisilla yksityiskohdilla. Kun haluan tuntea musiikin, kuuntelen suomenkielisiä mahtavia lyriikoita ja tulkintaa. Olen aika varma että jokaisen meidän soittolistan kappaleet ovat kytköksissä kunkin hetken mielialaan. Vaikka tämä nyt kuinka nössöltä kuulostaakin, Vain elämää -kappaleista löytyy joitain parhaimpia syvälle meneviä kappaleita. Ehkä niiden vaikutus on siinä kun ohjelman yhteydessä kuulee laulujen taustoja, merkityksiä laulun sanoittajalle tai laulajalle. Siihen pystyy samaistumaan ja olen itse ainakin melko myötätuntotunteellinen.
Olen itselleni paras ihminen, jos olen se mikä olen. Olen ihan hyvä näin. Joskus haastan itseäni pois sieltä tiukalta mukavuusalueeltani ja muutan edes pikkiriikkisen omaa lähestymistapaani asioihin. Koita sinäkin joskus. Maailma avartuu ja tajuat että kaikki on mahdollista, maailma on auki jos sen sallii olevan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti