Täällä taas!

Terve vaan, pitkästä aikaa! Tässä on ehtinyt lyhyt tauko vähän venähtämään. Jostain syystä ei vain tekstiä syntynyt, elämä oli kai liian tylsää! Nyt kuitenkin tuntuu siltä että voisin taas palailla blogin pariin. Viimeisimmästä blogitekstistä näyttäisi olevan yli puolitoista vuotta aikaa. Ja paljon on ehtinyt tapahtua sillä aikaa. En tosin lupaa mitään kovin aktiivista päivitystahtia edelleenkään, mutta aina inspiraation ja uuden idean iskiessä pyrin kirjoittelemaan. 

Mietin myös ihan uuden blogin aloittamista, mutta tuskinpa kuitenkaan. Olisihan se mahtavaa kirjoitella enemmänkin mutta koen että kunnon kirjoittaminen vaatisi paljon panostusta, johon en nyt veny. Kuvaamista pitäisi harjoitella ja ylipäänsä meidän koti tarvisi lisää luonnonvaloa hyvien kuvien mahdollistamiseksi. Kuvien kautta meidän arkeen pääsee ehkä paremmin kiinni Instagram-tililläni kytola.kati jos haluaa seurata jokapäiväistä elämäämme. Tosin nyt tili täyttyy hyvin samantyylisistä kuvista sattuneesta syystä. Tästä lisää tulevissa postauksissa.

Utopistinen haaveeni olisi joskus jopa tienata blogilla ja blogin tyyli olisi hieman erilainen, muutakin kuin pintapuolisia kuulumisia, jotain oikeaa asiaa. Siinä olen hyvä. Mutta nyt mennään tällä kuulumisten kertoilulla, kurkistetaan meidän perheen arkeen ja minua kiinnostaviin asioihin, ehkä joskus myös hieman syvällisempiä asioita sivuten. 

Hyvää kevättä!

Mitä muuta kesällä tehtiin kuin reissattiin?

Instagram-tili alkaa olla täynnä reissukuvia kesältä, tänä kesänä reissattiinkin vaikka mihin. Mutta mitä muuta me kesällä teimme? Minä olin koko kesän töissä yhden viikon lomaa lukuunottamatta. Eetu oppi sanomaan r-kirjaimen ja siirtyi perhepäivähoidosta päiväkotiin. Pieni kuvapläjäys meidän touhuista kesän aikana, mitä me oikeastaan teimmekään?

Tietenkin herkuteltiin suklaakakuilla ja karkeilla ja kaikenlaisilla herkuilla itsemme kipeäksi ihan liian usein.

Eetu oli perhepäivähoidossa viimeiset päivänsä ja siirtyi sitten päiväkotiin, saksalainen mustekala kaverinaan tietty. Itse olin tosiaankin töissä ja vietin kesän ottamalla työpaikan vessassa selfieitä.

Ehdimme myös leikkiä vaikka ja mitä kaikenlaisia leikkejä niin kotona kuin esim. Hoplopissa.  Tämä äitipä oli pikkasen ylpeä itsestään kun sai tehtyä lähestulkoon sellaisen nosturikaivurisysteemin kuin mitä Eetu minulle tarkoin yksityiskohdin kuvaili, ilman kuvallisia ohjeita siis.

Lennätettiin leijaa, löhöiltiin, käytiin leikkipuistossa, pesäpalloa katsomassa, heitettiin tikkaa, käytiin rannalla miljoona kertaa ja tehtiin myös vähän sorahommia pihamaalla.

Eetu oli myös kipeänä ennen juhannusta ja minä pirteänä aamukampauksineni. Ai pitääkö mun tehdä jotain tukalleni ennen kuin aamulla kotoa poistun? Eeeeei..

Katseltiin myös ikkunasta pupuperheen elämää.

Vihdoin ja viimein kesän riennot hiljenevät ja turnausväsymyskin on iskenyt. Olen iloinen tyhjästä kalenterista, vaikka reissaaminen ja tekeminen onkin kivaa. Sitä on jo riennetty koko talven edestä siellä ja täällä, nyt saatan pysähtyä ja odotella syksyä hyvillä mielin.

Arki on alkanut ja keskitymme Eetun uuteen päiväkotiin ja minä ensi viikon jälkeen uuteen työpaikkaan. Eetulla ainakin on sujunut uudessa paikassa yllättävän hyvin ja toivon itsekin positiivista yllätystä tulevasta työpaikastani. Ehkäpä syksy pyhitetään ihan perusarjelle ja perheen hyvinvoinnille, ensi vuodelle on taas luvassa sitten tohinaa ja touhua kaikenlaisten juhlien merkeissä.

Nyt naatitaan arjesta!