Meidän kesä vuonna 2017
Ihan alkukesästä löysin netistä lähialueiden nähtävyyksiä/luontopaikkoja selaillessani tällaisen paikan Jalasjärveltä, Pirunpesän. Tarkoituksenani oli lähteä käymään siellä ihan yksikseni, mutta päädyimme sinne kuitenkin koko perheen kanssa eräänä viikonloppuna. Koska oli niin alkukesää, Pirunpesän pohjalla oli vielä ainakin pari metriä jäätä. Ei se meitä kuitenkaan estänyt kapuamasta erittäin jyrkkiä portaita melkein alas asti. Alhaalle ei aurinko paistanut ja siellä oli aika jäätävä ilma ja todella kolkkoa ja kaikuvaa, niinkuin nyt luolissa yleensä on. Eetu taisi olla meistä se rohkein eikä pelännyt tuota koloa tai portaita yhtään. Minä pidin lujasti kiinni kaiteesta ja Eetusta, Rami oli vain hyvin hiljainen ja valkoinen. Paikkana tämä oli oikein mielenkiintoinen noin muutenkin. Sieltä löytyi pieni kahvila ja noin kilometrin mittainen luontopolku, oikein sopivan pituinen patikkapolku lapsen kanssa. Oli kyllä matkan arvoinen kokemus ja tekisi mieli käydä vielä uudelleen, ja ihan pohjalla asti!
Eetu on kovasti kiinnostunut junista ja tykkäisi kovasti niillä matkustaa. Harmiksi tällä paikkakunnalla ei ihan paikallisliikenteeseen nuo junat kuulu, mutta onneksi edes kerran vuodessa kulkee vanha markkinajuna Kaskisiin. Oli jo viime vuonna mielessä että pitäisi mennä, mutta ei päästykään joten tänä vuonna otettiin oikein asiaksi ja lähdettiin pienelle junaseikkailulle. Etenkin vanhat junat ja höyryveturit ovat Eetun suosikkeja, vaikka harmiksi vanha veturi olikin huollossa ja sen tilalla ihan normaali tavarajunan veturi. Oli hauska katsella tuttuja maisemia junasta ja paluumatkalla mammakin ehti meille tulla heiluttamaan kotipihalta, minun kotitalohan on ihan junaradan vieressä.
Mamma ja paappa olivat luvanneet viedä Eetun muumimaailmaan ja se reissu toteutui tänä kesänä. Poika oli viisi päivää asuntovaunuilemassa, sellainenkin reissumies että tuli jo äitinkin aika ikävä kun ei meinannut herraa kotiin kuulua.
Itse olen tänä kesänä ollut harvinaisen paljon kotona. Tein kesän ajan lyhyempiä työpäiviä ja ehdin jopa ottamaan aurinkoa niin että rusketuksen jo näki! Sen lisäksi olen pääosin vastannut tänä kesänä nurmikonleikkuusta, harvinaisuus sekin. Mutta olenpa ottanut hyötyliikunnan kannalta, kun noin muuten on urheilut jääneet vähemmälle paria pyörälenkkiä lukuunottamatta.
Eetu on ollut kesän aikana parina viikkona mummin ja vaarin luona päivähoidossa ja siellä on tainnut vauhtia riittää. Ainakin siivottavaa. Mutta ei ollut kyllä ongelmaa saada poikaa aamuisin hereille ja hoitoon. Onnea on oma tukiverkko :)
Seinäjoki International Airshow; Sinne piti päästä. Tapahtuma oli verrattavissa Kauhavalla aiemmin järjestettyyn Lentäjien juhannukseen. Onhan nuo koneet aivan mahtavia enkä voi kun hattua nostaa noin taitaville lentäjille, mikä Show! Itsehän pyörtyisin heti kun alkaisi vähänkin g-voimat tuntua mahanpohjassa.
Tropiclandiassa käynnistä oltiin puhuttu pitkin vuotta, ja sovittu että mennään kesällä kun ulkoaltaatkin ovat auki. Sitten kesä-heinäkuun vaihteen lauantaina - ihana aurinkoisen lämmin päivä - ajeltiin Vaasaan ja lilluttiin kylpylässä useampi tunti. Eetun kanssa laskettiin yhdestä isosta mäestä ja siihen jäi ne vesiliukumäen laskut, mutta muuten oli kyllä kivaa vaikkei herra laskupäällä ollutkaan. Me aikuiset laskettiin parikin kertaa, mikä riitti hyvin Eetulle viihteeksi. Illalla ajeltiin Fazerin kahvilan kautta kotiin maisemista nauttien.
Tänä kesänä innostuttiin telttailusta ja investoitiin telttailuvälineisiin. Lähdettiin kokeilumielellä yhdeksi yöksi Isojoen Kangasjärvelle. Onhan tuo aika työlästä touhua eväiden, teltan kasauksen, pakkaamisen ym kanssa, mutta tietynlainen elämys kuitenkin. Vähän oman mukavuusalueen ulkopuolella tuo kovalla maalla ja kylmässä nukkuminen kuitenkin on. Mitäpä sitä ei tekisi oman lapsensa takia. Pakko sanoa että Kangasjärvi on ehdottomasti parhain uimapaikka missä olen ollut. Vesi on niin ihanan puhdasta, rannassa hiekkapohja ja näet pohjaan asti. En ole ikinä tykännyt uida vedessä jossa ei kunnolla näe, mutta tuolla pystyin rentoutumaan ja polskuttelemaan huoletta. Kävimme ainakin kolme vai neljä kertaa uimassa, minä kävin myös aamuvarhaisella ja pakkoa sanoa että virkisti mukavasti.
Heinäkuun lopulla kun minullakin alkoi huima kahden viikon kesäloma, lähdimme sitten oikeasti reissuun teltan kanssa. Ajoimme Tampereelle Leo´s Leikkimaahan ensin purkamaan energiaa. Suosittelen, paikka oli tosi iso ja tarjolla oli monenikäisille kaikenlaista peuhaamista. Paikasta löytyi myös kahvila/ruokala, josta sai kyllä erinomaista sapuskaa. Me viihdyimmekin varmaan viitisen tuntia tuolla, mutta mihinkäs sitä lomalla olisi kiire.
Tampereelta jatkettiin matkaa Riihimäen leirintäalueelle Lempivaaraan. Ei kun teltta pystyyn ja koisimaan! Leirintäalue oli rauhallinen ja sieltä löytyi ihan perusjutut, me nyt emme oikeastaan olleet siellä kuin nukkumassa. Tai no, ensimmäinen yö meni minulla valvoessa tuskaisen selkäkivun takia ja toisena yönä oli ihan jäätävän kylmä. Selkäkipuun hain päivystyksestä lääkkeet, joten se ei kauaa lomareissua rajoittanut.
Ensimmäisen yön jälkeen lähdimme junamuseoon Hyvinkäälle. Pieni poika katseli silmät ammollaan vanhoja isoja vetureita ja bongattiinpa myös Perälä-Kaskinen -reitin postivaunukin. Loman sivistävä osuus oli nyt suoritettu. Tästä kiersimme päivystyksen kautta Puuhamaahan, mutta se paikka oli pienoinen pettymys. Tosin meillä oli liian vähän aikaa ja ehkä se oli kuitenkin vähän isommille lapsille antoisampi paikka.
Reissun varsinainen tarkoitus oli meidän ihanan kummipojan 1v-synttärit, joissa vierähti loman toinen päivä. Nähdään kyllä ihan liian harvoin! <3
Kävimme vielä kaikin seuraavana päivänä Korkeasaaressa ihmettelemässä kaikenkarvaisia elukoita, siellä kyllä kuluu mukavasti vaikka koko päivä. Sitten ajettiin siitä yöllä kotiin ja nukuttiin ainakin puolillepäivin kaikin seuraavana päivänä. Se oli sellainen minireissu täynnä ohjelmaa, mutta kuitenkin rennolla mielellä.
Kyllähän kesällä täytyy aina yksi ötökän purema tulla. En kylläkään odottanut ihan noin valtavaa turvotusta pienen miehen otsalle, mutta onneksi tuo vain näytti ikävältä eikä haitannut pojan menoa mitenkään.
Muita kesäpuuhia olivat mm. markkinat ja uimahallireissut. Eetu niin reippaana meni ensimmäistä kertaa oman uikkapussin kanssa ja otti oman lokeronkin pukuhuoneessa. Niin se vaan kasvaa, reipas herraseni <3
Laivalla käynnistäkin on puhuttu ja haaveiltu, mutta ei kuitenkaan oltu lyöty mitään lukkoon. Lähdimmekin ihan extempore viime viikonloppuna laivaristeilylle Viking Gracelle. Emme kertoneet Eetulle etukäteen mitään vaan lauantai-aamuna sanottiin että lähdetään vähän seikkailemaan ja poika oli heti mukana. Ilme oli näkemisen arvoinen kun ajettiin satamaan ja laiva tuli näkyviin. Oli pienessä pojassa täpinää kyllä koko laivareissun, hissillä mentiin ylös-alas eikä paikallaan maltettu pysyä. Laivasta pois tullessa näkyi Siljan laiva vieressä ja poika sanoi että nyt mennään tuonne! :D On se vaan sellainen tyyppi että aika helppo on lähteä mihin vaan.
No mitäs se meidän perheen iskä sitten on tänä kesänä puuhannut? Ylläoleva kuva tiivistää kyllä hänen kesänsä melko hyvin ainakin vapaa-ajan vieton osalta. Toki joka kesä tehdään jotain projektia kotonakin kun on säätä ja aikaa (ja rahaa), mutta sellaista se omakotitalossa asuminen teettää.
Minulla on ollut ihan sellainen fiilis etten ole tehnyt juuri mitään koko kesänä, mutta nyt kun katselen kaikkia viime kuukausien aikana otettuja kuvia niin onhan tässä puuhattu vähän koko ajan jotain. Toki tämä kesä eroaa viime kesän näytelmäruljanssista aika lailla, joten ehkä siksi tuntuu siltä että on ollut hiljainen kesä. Mutta olen kyllä nauttinut tänä kesänä ajasta perheen kanssa ja niistä satunnaisista lämpimistä ja arinkoisista päivistä. Onneksi on syksyllekin jo tiedossa edes pari kivaa juttua, ei niin harmita nyt kun ilmat jo alkavat viilentyä. Vaikka vielähän tässä ehtii kaikenlaista ilmoista huolimatta!
